Olet tässäSeurakunta / Lähetystyö / Lähetyspolku / Lähetyspolku
Lähetyspolku
1. Lähetyskutsu (ks. tarkennus alla)
- Lähetyskutsu tulisi ottaa esille siinä vaiheessa, kun seurakuntalainen ilmaisee halunsa lähteä kentälle
- Edellytämme henkilökohtaista kutsua tehtävästä riippumatta
- Avoin asia, jota voi arvioida monella tasolla esimerkiksi lähetystoimikunnassa ja vanhimmistossa
- Kutsumustietoisuus, joka on linjassa Raamatun kanssa.
2. Näyn jakaminen seurakunnan johdolle
- Oman lähtöseurakunnan suositellaan olevan ensisijainen lähettäjäseurakunta
- On hyvä kertoa ennen lähetyspolulla etenemistä (ml. koulutus) seurakunnan vastuuhenkilöille kutsustaan
- Kutsun ilmaiseminen voi olla hyvä, vaikka tulisikin myöhemmin toisiin ajatuksiin.
3. Henkilökohtainen valmistautuminen
- Valmistautuminen on moniulotteinen
- Palveluhalukkuus omassa seurakunnassa; omien kykyjensä mukaan toimiminen
- Palveluaikana henkilö tuo esille koko seurakunnalle kutsunsa yhdessä seurakunnan johdon kanssa
- Raamattukoulutus ja riittävän kielitaidon hankkiminen
- Kansainvälinen lähetysharjoittelu auttaa valmistautumisessa
- Ammatillinen koulutus.
4. Hyväksyminen seurakunnan lähetyskandiksi
- Lähetyskandiksi hyväksyminen tapahtuu seurakunnan ja seurakunnan johdon päätöksellä.
Seurakunnan velvoitteet
- Lähetyskandin tukeminen sekä koulutuksen, että seurakunnassa tapahtuvan harjoittelun suhteen.
Lähetyskandin velvoitteet
- Kandin tulee sitoutua seurakunnan/Fida Internationalin koulutussuunnitelmaan, mikä käytännössä tarkoittaa Ison Kirjan lähetyskoulutusta.
Raamattukoulutus
- Jos kandi on käynyt jonkun muun raamattukoulun, Iso Kirja arvioi erikseen opintojen vastaavuudet.
Kutsu ja seurakunnan missio
Seurakunta muodostaa palveluyhteisön, joka on kutsuttu Jumalan valtakunnan todentamiseen inhimillisen elämän kaikilla osa-alueilla omassa historiallisessa ja kulttuurillisessa ympäristössään. Yksi sen keskeisistä tehtävistä on ohjata ihmisiä sisälle Jumalan valtakuntaan evankeliumin moniulotteisen julistuksen välityksellä huomioiden ympäristönsä monikulttuurisuuden (1. Kor. 9:19-22).
1. Yleinen kutsu
Uuden testamentin yksi keskeisiä periaatteita on uskon kuuliaisuus mikä merkitsee sitä, että usko ilmenee kuuliaisuutena Jumalan tahdolle, joka on ilmoitettu Hänen sanassaan. Jokainen seurakuntayhteisön jäsen on näin kutsuttu ja kasteessaan sitoutunut Jumalan valtakunnan todentamiseen omassa elämässään. Tehtävä on elinikäinen prosessi. Kutsu on samalla haaste jatkuvaan uudistumiseen ja Jumalan tahdon tutkimiseen (Room. 12:1-2).
2. Erityiskutsu
Jumala on kaikissa historian vaiheissa valinnut ja kutsunut ihmisiä todentamaan hänen valtakuntaansa myös erityistehtävien kautta. Paavalilla oli selkeä kutsumustietoisuus (2. Tim. 1:12). Hänet oli valittu julistamaan evankeliumia ei-juutalaisille. Seurakunnan tehtävänä on erityiskutsun saaneen henkilön kutsun aitouden selventäminen ja kutsun toteuttamisen mahdollistaminen (Apt. 13:1-3, 2. Tim. 1:12). Hänet oli valittu julistamaan evankeliumia ei-juutalaisille. Seurakunnan tehtävänä on erityiskutsun saaneen henkilön kutsun aitouden selventäminen ja kutsun toteuttamisen mahdollistaminen (Apt. 13:1-3).
